Tervetuloa tutustumaan uudistuville Haapamäen Seudun Reserviläisten nettisivuille. Sivut ovat edelleen työnalla, joten ajoittaisia katkoksia ja muutoksia ulkoasussa voi ilmetä. Virallisesti sivut julkaistaan myöhemmin keväällä.
Seuraamme tarkasti valtakunnallisia ja paikallisia ohjeistuksia koronatilanteesta ja pyrimme reagoimaan viipymättä mahdollisiin muutoksiin. Haluamme toimia vastuullisesti epidemian taltuttamiseksi.
Lämmöllä-lehden helmikuun pääkirjoitus nostaa esiin ajankohtaisen kysymyksen: ohjaavatko energiapolitiikkaa ja rakentamisen valintoja iskulauseet – vai tutkittu tieto ja käytännön järki? Päätoimittaja Toni Degerlund muistuttaa, että ilmastonmuutos ei ole mielipidekysymys, vaan tilastollinen havainto, jonka vaikutukset näkyvät yhä konkreettisemmin myös suomalaisessa arjessa: ääri-ilmiöiden lisääntymisenä, kosteuden kasvuna, viistosateina sekä hellejaksoina, jotka haastavat sisäolosuhteet.
Ilmastonmuutos ei näy suomalaisessa arjessa vain “lämpenevinä kesinä”, vaan yhä konkreettisemmin rakennusten rasituksena: viistosateena julkisivuun, pidempinä märkinä jaksoina, kellareihin hakeutuvana kosteutena sekä hellejaksoina, joiden aikana kodin sisälämpötila voi nousta terveydelle haitalliseksi – etenkin, jos öisin ei enää viilene.
Tammikuun lopussa Helsingin Paasitorniin kokoontunut Uusiutuvan energian päivä 2026 teki selväksi, että suomalainen energiajärjestelmä on siirtynyt uuteen vaiheeseen. Vihreä siirtymä jatkuu, mutta se ei etene enää vanhojen oletusten varassa: sähkön kysyntä ei kasva odotetusti, investointeja on jonoksi asti suunnittelupöydällä – mutta moni hanke jumittaa – ja katse kääntyy koko järjestelmän toimivuuteen. Keskiöön nousevat joustot, varastointi, huoltovarmuus sekä sähkön ja lämmön yhteispeli.
Datakeskuksista puhutaan usein ennen kaikkea suurina sähkönkuluttajina. Lämmöllä-lehden tuore artikkeli nostaa esiin toisen näkökulman: datakeskusten hukkalämpö on energiamahdollisuus, joka voidaan ottaa talteen ja ohjata kaukolämpöverkkoon – ja tulevaisuudessa myös muuhun hyötykäyttöön, kuten teollisuuteen tai ruoantuotantoon. Samalla datakeskushankkeet ovat Suomessa merkittäviä työllistäjiä sekä rakentamisessa että pitkän aikavälin ylläpidossa.
